Suunnittelijakuvaus: H. Vaara

H. Vaara 
jalkine
hvaara.tumblr.com


Conformity
– ajatuksia muodista ja yhteiskunnasta, jossa elämme

Muoti on käsittämätön ja ihmeellinen asia. Esteettistä pyrotekniikkaa, ihmisarvon polkemista, seksismiä, itseilmaisua, tehotuotantoa, ympäristön tuhoamista, identiteetin rakentamista, työpaikkoja, elitismiä, konformisuutta. Mitä vaatteilta ja asusteilta haluamme, ja mikä on muodin todellinen hinta?

"Fashion that is not elite is just clothing.” – Hadley Freeman

Onko muoti vaateteollisuudesta erillinen ilmiö, vai tarvitsevatko ne toisiaan? Tekeekö markkina-arvo vaatteesta muotia? Missä menee muodin ja vaatteen raja?

Usein eettinen ajattelu muodissa ei kehity eettiseksi puheeksi. Tämän täytyy muuttua. Eettisyys ei saa olla vain luksusta, vaan kaikille mahdollinen elämäntapa, itseisarvo. Tasa-arvon toisarvoisuus asettaa meidät kaikki heikompaan asemaan. Mahdollisuuksia ja työkaluja on, kunhan ne vain osattaisiin valjastaa täyteen potentiaaliinsa. Keskustelu tarvitsee kritiikkiä, ei ainoastaan alakulttuurien luomista ja hataria mielikuvia ”utopiasta”, jonka eteen ei olla valmiita tekemään mitään. Ei ole järkevää puhua, jos ei ole rehellinen.

Muotimaailma johtaa yleisöään harhaan tekemällä ekologisuudesta markkinavaltin, eikä se silloin palvele mitään ideaa. Muoti vaikuttaa yhteisöön ja yhteiskuntaan, halusi se sitä tai ei, eikä yksilöllä ole juuri mahdollisuutta valita. Tämä palvelee muotimaailmaa; kerran luotua on helppo kopioida. Konsensusvaikutus mahdollistaa trendit ja muoti-ilmiöt, mutta sen ehdottomuus tekee siitä sosiaalisesti uhkaavan ilmiön. Vaatteet, elämäntavat, harrasteet, politiikka ja mediat kulkevat kaikki käsi kädessä, ja vaikuttavat siihen, mitä ympäristömme meistä haluaa, ja miten se meitä kohtelee, jos emme mukaudu sen muutoksiin.

Esimerkiksi lapsella ei ole keinoja suojella itseään ulkonäköön liittyviltä odotuksilta. Tätä kypsyvän ihmisen keskeneräisyyttä käytetään hyväksi valmistamalla lapsille muotokieleltään aikuisten vaatteita ja siten luomalla keinotekoisia tarpeita ja mielikuvia itsestä ja muista. Ulkonäkö ja ”must have” –tuotteet, olivat ne sitten vaatteita, laukkuja, leluja tai pelejä, luovat otollista pohjaa kiusaamiselle ja elitismille, joka vaikuttaa henkilöön läpi elämän. Lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen ja fyysiseen koskemattomuuteen.

Vaateteollisuus kohtelee sekä toteuttajiaan että yleisöään huonosti, ja peilaa yhteiskuntamme arvoja ja tilannetta. Yhteiskunnan muutokset heijastuvat kulttuuriin, joka parhaimmillaan luo tärkeän aspektin kulloinkin käytävään keskusteluun. Kulttuurin keinoin on mahdollista käydä ja avata keskusteluja, antaa kritiikkiä ja tuoda tämä kaikki jokaisen ulottuville sellaisella kielellä, jota ei paitsi kuulla, vaan myös ymmärretään.

Muotimaailmassa monet ilmiöt korostuvat, osaksi sen ihmiseen ja tämän ulkoiseen olemukseen keskittyvän luonteen vuoksi. Jämähtäneet ajatukset sukupuolen binaarisuudesta, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen ilmaisusta, maskuliinista ja feminiinistä, vahingoittavat sitä laajaa spektriä, johon jokaisella on lupa itsensä asettaa tai olla asettamatta. Muotimaailma toimii konformisesti, mutta vähemmistöjen aseman heikentäminen ja yleisesti hyväksytyn toimintatavan korostaminen, itseoikeuttaminen, vie yhteiskuntaamme auttamatta huonompaan suuntaan. 

Jos erotamme muodin ja vaatteen toisistaan, on muodin taakse myös asetettava aivan erilainen informaatiopohja. Silloin sen täytyy kantaa vastuunsa koko yhteisönsä hyvinvoinnista, niin valmistajien kuin kuluttajienkin.

Conformity on pohdinta mm. näistä asioista muodin omalla kielellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti